Perjantai on se päivä, kun juostaan vakiobaariin kavereiden kanssa kilpaa tanssimaan Common Peoplea ja mietitään, että miksi sitä tarvitsisi sen kummemmin rakastua, kun nuo perjantait tuppaavat muutenkin olemaan rakkautta tulvillaan. Niin se on ollut jo tovin. Paitsi tänä kesänä se rakkaus ei ole ollut tuolla tanssilattialla, vaan pikemminkin kaikkialla.
Kun viikonlopun vapaudet ovat viimein koluttu ympäri Suomenmaan festareita ja ystäviä, on aika pysyä kotona. Tällä kertaa se tarkoittaa perjantaista kirjastokäyntiä, jonka jälkeen olen hyvin ylpeä suomalaisen elokuvan kiteyttävästä valikoimasta katsottavaa. On syksy - siis aika olla peiton alla ja elää ainoastaan neljän seinän sisällä.
Ostin seuraksi viiniä. Kysyin oikein suosituksia - tosin en määritellyt etsimääni niillä kriteereillä, jotka olin omassa päässäni ehtinyt pohtia välttämättömiksi. Ei muovipulloa - eikä jumalauta alariviltä! Kun pyysin kuivaa, risottoon sopivaa luomuviiniä päädyin kuitenkin unohtamaan, että kierrekorkkikin saattaa näyttää vähän sivistymättömämmältä kuin tahtoisin.
Tämän perjantain soitan Common peoplea kotona, ja kompensaatioksi ostan vähän myös suomalaista, halpaa peruskaljaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti